Datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä, ja niiden rinnalle tarvitaan myös uutta sähköntuotantoa. Mutta merkitystä on myös sillä, missä uusi sähkö tuotetaan. Kun datakeskus, uusiutuva sähköntuotanto ja energiavarasto suunnitellaan samalle alueelle yhtenä kokonaisuutena, voidaan vähentää sähkönsiirron tarvetta ja investointikustannuksia sekä kasvattaa paikallisia hyötyjä. Suomessa tähän on erityisen hyvät edellytykset.

Datakeskusten sähkönkulutuksesta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein siihen, riittääkö sähköä uusille suurille kuluttajille. Jos datakeskusinvestointien rinnalle tarvitaan uutta sähköntuotantoa, seuraava kysymys on, missä tämä sähkö kannattaa tuottaa.

Uutta sähköntuotantoa on järkevää suunnitella lähelle kulutusta. Pelkkä lyhyt etäisyys ei kuitenkaan ratkaise kokonaisuutta. Samalla on selvitettävä, millaista verkkokapasiteettia alueella on käytettävissä ja missä aikataulussa datakeskus voidaan liittää verkkoon.

Tämä ei tarkoita, että datakeskus voisi toimia vain vieressä sijaitsevan tuuli- tai aurinkovoiman varassa. Niiden tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, ja datakeskus tarvitsee sähköä luotettavasti ympäri vuorokauden. Paikallisesti tuotettu sähkö voi kuitenkin kattaa osan datakeskuksen tarpeesta ja vähentää samalla sähkönsiirron tarvetta.

Sähköntuotanto ja kulutus kannattaa suunnitella yhdessä

Uutta sähköntuotantoa ja uusia suuria sähkönkuluttajia kehitetään Suomessa edelleen pitkälti erillisinä investointeina. Energiapuistossa lähtökohta on toinen. Siinä datakeskuksen sähkönkulutus, uusiutuva sähköntuotanto ja energiavarasto suunnitellaan alusta lähtien yhtenä kokonaisuutena. Kun tuotannon ja kulutuksen määrä, aikataulu ja tulevat tarpeet tunnetaan, kokonaisuutta voidaan optimoida jo suunnitteluvaiheessa sen sijaan, että erillisiä hankkeita sovitetaan yhteen jälkikäteen.

Datakeskusoperaattorille sähkön saatavuus ja ennakoitava hinta ovat keskeisiä kysymyksiä. Investointia ei tehdä vain muutamaksi vuodeksi, joten operaattorin täytyy tietää, mistä sähköä on saatavilla myös tulevina vuosina. Kun datakeskusta ja uutta sähköntuotantoa kehitetään rinnakkain, myös investointien aikataulut voidaan sovittaa yhteen. Uuden tuotannon ei tarvitse olla toiminnassa vielä investointipäätöstä tehtäessä, mutta datakeskuksen sähkön saanti on turvattava käyttöönotosta lähtien. Myös tulevien laajennusten sähköntarve on huomioitava jo alkuvaiheen suunnittelussa, vaikka datakeskuksen ja sitä tukevan sähköntuotannon rakentaminen etenisikin vaiheittain.

Sijainti vaikuttaa myös verkkoinvestointeihin

Sähköntuotannon ja kulutuksen sijoittuminen vaikuttaa siihen, kuinka paljon sähköä on siirrettävä alueiden välillä ja millaisia verkkovahvistuksia tarvitaan. Kun datakeskus sijoittuu lähelle tuotantoa ja käytettävissä olevaa verkkokapasiteettia, voidaan vähentää pitkän matkan sähkönsiirron ja uusien verkkoinvestointien tarvetta. Toteutuva hyöty on kuitenkin arvioitava hankekohtaisesti. Uuden siirtoinfrastruktuurin rakentaminen kasvattaa hankkeen kokonaiskustannuksia. Siksi myös verkkoratkaisut on otettava mukaan suunnitteluun alusta lähtien.

Lähellä tuotettu sähkö voidaan toimittaa datakeskukselle myös suoraan

Tuotannon ja kulutuksen sijoittaminen samalle alueelle tuo myös vaihtoehtoja siihen, miten sähkö toimitetaan datakeskuksen käyttöön. Lähellä sijaitsevat tuuli- tai aurinkovoimalat eivät vielä tarkoita, että sähkö kulkisi suoraan datakeskukseen. Perinteisessä mallissa tuotettu sähkö syötetään kanta- ja jakeluverkkoon, josta datakeskus ottaa tarvitsemansa sähkön.

Toinen vaihtoehto on paikallinen suora sähkönsyöttö, jossa paikallisesti tuotettu sähkö kytketään datakeskuksen käyttöön ilman, että sähkö kulkee ensin kantaverkon kautta. Tämä edellyttää, että tuotanto ja kulutus sijaitsevat riittävän lähellä toisiaan.

Paikallisen tuotannon ei tarvitse kattaa datakeskuksen koko sähkönkulutusta. Osa sähköstä voidaan tuottaa paikallisesti ja loput hankkia muualta.

Suomella on hyvät edellytykset yhdistää uusi sähköntuotanto ja datakeskukset

Suomi on Euroopan mittakaavassa suuri ja harvaan asuttu maa. Pitkät etäisyydet tekevät sähkönsiirrosta olennaisen kysymyksen, mutta samalla meillä on tilaa rakentaa sekä uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa että suuria sähkönkuluttajia sekä suunnitella sähköntuotanto, energiavarasto ja datakeskus rinnakkain niin, että ne tukevat toisiaan. Samalla voidaan kehittää sähköjärjestelmäämme uuden kulutuksen kanssa sen sijaan, että uudelle datakeskukselle etsittäisiin vain paikkaa olemassa olevasta järjestelmästä. Edellytykset tälle eivät kuitenkaan ole kaikilla alueilla samat.

Tuulivoima on käytännössä realistisin keino lisätä sähköntuotantoa nopeasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Itä-Suomessa sen rakentamista rajoittavat kuitenkin Puolustusvoimien aluevalvonnan vaatimukset. Etelä-Suomessa puolestaan tiivis asutus ja riittävän suurten yhtenäisten alueiden puute rajaavat sopivia sijoituspaikkoja.

Alueet eivät siis lähde samalta viivalta kilpaillessaan datakeskusinvestoinneista. Tämä heikentää Suomen kilpailuetua.

Syyskuussa julkaistu lakiluonnos sähköverkkoon liittämisen etusijamenettelystä nostaa esiin myös verkkoon liittymisen pelisäännöt.

On positiivista, että uutta tuotantoa mahdollistavat hankkeet nousevat etusijamenettelyssä korkeammalle sijalle. Energian tuotannon, kulutuksen ja varastoinnin yhteensovittamista pitää kuitenkin edistää niin, että ratkaisut ovat myös teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

Sähköntuotannon ja datakeskusten suunnittelu rinnakkain edellyttää nimittäin myös ennakoitavan liittymisprosessin. Verkkokapasiteetin jakamisen periaatteiden on oltava selkeitä, ja hankekehittäjien on pystyttävä arvioimaan, milloin ja millä ehdoilla hankkeet saadaan liitettyä verkkoon.

Energiapuisto kasvattaa datakeskusinvestoinnin paikallisia hyötyjä

Tuotannon ja kulutuksen yhdistäminen ei ole vain sähkötekninen kysymys. Kun uusiutuvan energian tuotannon yhteyteen sijoittuu datakeskus ja mahdollisesti muuta teollista toimintaa, alueelle voi syntyä suurempi investointikokonaisuus, enemmän verotuloja ja pysyviä työpaikkoja. Samalla tuotannon, kulutuksen ja tarvittavan infrastruktuurin maankäyttöä voidaan suunnitella yhtenä kokonaisuutena.

Tällainen kokonaisuus vaatii vuoropuhelua kunnan, maanomistajien ja muiden paikallisten kanssa sekä erilaisten tarpeiden yhteensovittamista. Siksi esimerkiksi tuulivoimaa ja datakeskusta ei kannata tarkastella vain toisistaan irrallisina hankkeina, vaan olennaista on arvioida koko energiapuistoa ja sen vaikutuksia alueelle.

Datakeskusta ei pidä suunnitella irrallaan sähköjärjestelmästä

Datakeskuksiin liittyvässä keskustelussa ei siis pitäisi vain kysyä, kuinka paljon sähköä datakeskus kuluttaa. Yhtä olennaista on kysyä, millainen sähköjärjestelmä uuden kulutuksen ympärille rakennetaan.

Suomessa meillä on mahdollisuus kehittää uutta sähköntuotantoa, energiavarastoja ja suurta sähkönkulutusta rinnakkain alusta lähtien. Kun ne nähdään yhtenä kokonaisuutena, voidaan rakentaa investointeja, jotka toimivat sekä datakeskuksen, energiajärjestelmän että alueen näkökulmasta.