Kun datakeskushanke nousee oman kotikunnan suunnitelmiin, paikallisia kiinnostavat hyvin konkreettiset kysymykset: miltä datakeskus näyttää, kuuluuko se naapurustoon, paljonko se työllistää ja millaisia ympäristövaikutuksia siitä syntyy?

Datakeskukset Suomessa eivät ole uusi ilmiö

Datakeskukset ovat olleet osa Suomen digitaalista infrastruktuuria jo pitkään. Esimerkiksi Googlella ja Microsoftilla on ollut Suomessa datakeskuksia jo 2010-luvulta lähtien. Nykyään Suomessa on kymmeniä toiminnassa olevia datakeskuksia.

Suomeen datakeskuksia houkuttelevat viileä ilmasto, vakaa ja vähäpäästöinen sähköntuotanto sekä luotettava infrastruktuuri. Se, mikä eri kokoluokassa pyöri jo Nokian aikaisissa konesaleissa, on nyt skaalautunut kymmenien tai satojen megawattien hyperscale-luokan keskuksiksi.

Mitä datakeskus käytännössä tekee?

Datakeskus on rakennus tai rakennuskokonaisuus, jossa säilytetään ja käsitellään digitaalista tietoa. Se on käytännössä valtava määrä palvelimia, joiden varaan moderni yhteiskunta nojaa: pilvipalvelut, suoratoisto, verkkokaupat, pankkipalvelut, terveydenhuollon järjestelmät ja yhä kasvavassa määrin tekoälysovellukset toimivat datakeskuksissa.

Datakeskus ei valmista mitään fyysistä tuotetta eikä siellä käsitellä vaarallisia kemikaaleja tai raaka-aineita. Toiminta on pohjimmiltaan sähkön muuntamista laskentakapasiteetiksi ja siitä syntyvän hukkalämmön hallintaa.

Miltä datakeskus näyttää maisemassa?

Datakeskus on tyypillisesti matala, suorakulmainen rakennus, joka muistuttaa modernia logistiikka- tai teollisuushallia. Korkeutta on tavallisesti yhden tai kahden kerroksen verran, eikä rakennuksessa ole savupiippuja tai näkyviä prosessilaitteita. Pihalla erottuvat lähinnä jäähdytyslaitteet sekä sähköverkkoon liittyvät muuntamot. Aluetta ympäröi turva-aita, ja maisemointiin (puusto, viherkaistat) panostetaan yhä enemmän osana kaavoitusta ja luvitusta.

Datakeskuksen työllistävät vaikutukset

Toiminnassa oleva datakeskus työllistää tyypillisesti 40–70 henkilöä keskuksen koosta ja tehtäväkokonaisuudesta riippuen. Mukana ovat operaattorit, ylläpitoteknikot, turvallisuus- ja kunnossapitohenkilöstö sekä erilaiset asiantuntijat. Työ on vuorotyötä, ja paikalla on kerrallaan tyypillisesti noin 50–60 prosenttia henkilöstöstä.

Käytön aikainen liikenne on vähäistä: työmatkaliikenne ja yksittäiset huoltokäynnit eivät juuri kuormita lähitiestöä. Liikennevaikutukset painottuvat rakentamisvaiheeseen, jolloin työmaa-, materiaali- ja kuljetusliikenne on selvästi näkyvämpää. Tämä on määräaikaista ja se huomioidaan lupavaiheessa.

Datakeskuksen melu ja sen hallinta

Datakeskuksen merkittävin äänilähde on jäähdytys. Palvelimet tuottavat lämpöä, ja se siirretään ulos joko ilmajäähdyttimillä, lauhduttimilla tai nestekiertoisilla ratkaisuilla. Suomessa sovelletaan valtioneuvoston melun ohjearvoja, ja datakeskushankkeissa tavoitellaan tyypillisesti 40–45 dB tasoa lähimpien asuinkohteiden kohdalla yöaikaan – eli alle yleisten 45–50 dB ohjearvojen.

Melua hallitaan käytännössä:

• Sijoittamalla meluisimmat laitteet rakennuksen sisälle tai meluseinien taakse
• Valitsemalla hiljaisia laitteita ja optimoimalla niiden käyntinopeutta
• Suunnittelemalla rakennuksen massoittelu siten, että se itse toimii melusuojana
• Asettamalla seurantavelvoitteet datakeskuksen ympäristölupaan

Datakeskuksen turvallisuus lähiasukkaille

Datakeskus on yksi tarkimmin valvotuista rakennuksista, mitä kunnan alueelle voidaan rakentaa. Turvallisuusratkaisut huomioivat niin fyysiset uhat kuin tietoturvan.

• Fyysinen turvallisuus: aidattu alue, kameravalvonta, kulunvalvonta ja ympärivuorokautinen vartiointi
• Paloturvallisuus: automaattiset palonilmaisu- ja sammutusjärjestelmät, paloluokitellut tilat ja säännölliset harjoitukset
• Ei vaarallisia prosesseja: datakeskuksessa ei käsitellä kemikaaleja, polttoaineita (poislukien mahdollinen varavoiman dieselpolttoaine erillisissä säiliöissä) eikä radioaktiivisia tai säteileviä materiaaleja
• Kyberturvallisuus: tiukasti eristetyt verkot, jatkuva valvonta ja kansainväliset tietoturvasertifioinnit

Datakeskus ei aiheuta ympäristöönsä säteilyä. Laitteistojen sähkömagneettiset kentät pysyvät rakennuksen sisällä eivätkä eroa muista vastaavista kiinteistöistä.

Datakeskuksen vaikutukset lähiympäristöön

Vaikutukset ympäristöön ja luontoon arvioidaan jokaisessa datakeskushankkeessa erikseen. Suomessa löydökset ovat:

• Vesi: Suomen viileä ilmasto helpottaa jäähdytystä, ja nykyaikaiset datakeskukset suosivat suljettuja jäähdytyskiertoja, jolloin haihduntavedenkulutus jää vähäiseksi. Tarvittava vesi-infrastruktuuri suunnitellaan hankekohtaisesti, jotta olemassa olevaa kapasiteettia ei kuormiteta hallitsemattomasti. Vesistöihin ei johdeta prosessijätevesiä.
• Ilma: Päästöjä ei synny käytön aikana – varavoimakoneita testataan vain rajatusti. Hiilijalanjälki riippuu sähkönlähteestä, ja siksi vastuulliset toimijat sitouttavat hankkeet uusiutuvaan sähköön.
• Luonnonarvot: Alue valitaan niin, että vältetään suojelukohteita, ja luontoselvitykset ohjaavat rakentamista. Hukkalämpö voidaan ohjata kaukolämpöverkkoon, mikä vähentää alueen kokonaispäästöjä.

Esimerkiksi Teknologiateollisuuden asiantuntijoiden mukaan Suomi on houkutteleva ja vastuullinen sijoituskohde datakeskuksille juuri ympäristönäkökulmasta.

Vaikuttaako datakeskus sähkön hintaan?

Datakeskukset lisäävät sähkön kysyntää, ja tämä on yksi yleisimmistä paikallisista huolenaiheista. Vaikutus sähkön markkinahintaan riippuu kuitenkin siitä, miten kulutus ja tuotanto kasvavat yhdessä. Jos kulutus ei kytkeydy uuteen sähköntuotantoon, vaikutus voi näkyä markkinassa.

Siksi keskeistä on yhdistää datakeskuksen kulutus paikalliseen uusiutuvan energian tuotantoon, esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan sekä energiavarastoihin. Kun tuotanto ja kulutus suunnitellaan yhdessä, esimerkiksi energiapuiston muodossa, kokonaisvaikutus sähköjärjestelmään voidaan hallita ja samalla tukea sen tasapainoa.

Lue lisää datakeskuksen vaikutuksista kuntaan: UB Uusiutuva – Mitä datakeskus tuo kunnalle?

Heräsikö lisäkysymyksiä?

Datakeskus työllistää, tuo investointeja ja voi tukea paikallista energiantuotantoa erityisesti silloin, kun se kytketään osaksi uusiutuvan energian kokonaisratkaisua. Jos artikkelista heräsi lisäkysymyksiä, vastaamme mielellämme.